Kukkia ja Kapinaa

Siirrän mainospinkan syrjään ja lasken läppärin pöydälle. Keittiössä kuuluu hiljainen kissojen maiskutus aamuruuan kimpussa sekä puhelimestani kantautuva Hatsune Mikun soinnikas ääni. Kirjoituskärpänen on puraissut taas, ja olen helpottunut siitä, että minulla on muutama tunti aikaa, ennen kuin kävelen läheisen yhdistyksen tiloihin jälleen päiväksi puuhastelemaan. Vaikka sopimuksessani lukee "työkokeilu", viisituntiset päiväni yhdistyksen palveluksessa eivät tunnu työltä. Itse asiassa en ole tehnyt lähes mitään niistä omaan alaani sopivista työtehtävistä, joita minut yhdeksän euron päiväpalkalla värväävä henkilö lupaili sopimusta laatiessa. Sen sijaan olen pessyt lattioita, kastellut kukkia ja pyöritellyt peukaloita. Jostain syystä en ole yllättynyt. Toisinaan saan itseni kiinni miettimästä, että jos olisin alkanut opiskella itselleni uutta ammattia, ensimmäinen opintovuoteni olisi kohta takana. Syksy on vierinyt eteenpäin viikko viikolta omalla painollaan. Elokuussa perheese...

Mitä on nostalgia? Vaikkei osaisi selittää nostalgian merkitystä, sanana se lienee kaikille tuttu. Nostalgia muodostuu kahdesta kreikankielen sanasta: nostos , kotiinpaluu, ja algos , tuskallinen. Aikanaan nostalgialla tarkoitettiin koti-ikävää, mutta nykyään sillä on paljon laajempi merkitys. Se on menneen ajanjakson tai asioiden ikävää - kaipuuta johonkin, johon ei voi palata. Minulle nostalgia on sydämeni kammiossa lepäävän kummituksen huhuilua. Se on kummituksen kaipuuta aikaan, jolloin se teki kodin sydämeeni. Se esittää vaikeroiden rakkauslauluja menneestä. Niin kuin rakkauslaulut, menneet ajatkaan eivät ehkä ole täysin totta. Mutta silti ne vetoavat minuun. En raaski sulkea niiltä korviani; en saata häätää kummitusta sydämestäni. En kaipaa vanhoja hyviä aikoja, koska sellaisia ei olekaan. Mutta kaipaan hyviä hetkiä vanhoilta ajoilta. Oman itseni löytyviä palasia, onnistumisia, onnellisia muistoja. En kaipaa ihmisiä, mutta ikävöin jaettuja kokemuksia. Ikävöin paikkoja, jotka ovat...

  Olen päivittänyt blogia viimeksi huhtikuussa, yli neljä kuukautta sitten. Blogitekstiluonnoksia löytyy Bloggerista useampikin kappale - on reissukuulumisia, päänsisäisiä keskusteluja, nostalgisointia. Mutta ne kaikki ovat jääneet lopulta keräämään digitaalista pölyä. Mitä pidempään on kulunut, sen vaikeammaksi on käynyt herättää uinuva blogi uudelleen. Kuulumisia kertyy, ja aiemmin tärkeältä tuntuneet asiat vaihtuvat tällä hetkellä tärkeiltä tuntuviin asioihin. Yhtäkkiä tuntuu olevan liian myöhäistä kuvailla enää kevään reissua Saimaaseen tai alkukesän fiiliksiä, kun syksy koputtaa jo ovella - ketä ne nyt enää kiinnostavat? Joten mistä aloittaa kirjoittaminen uudelleen, kun aikaa on vierähtänyt kuukausitolkulla? Nähkääs, katsoin hetki sitten YouTubessa videota, jossa kehotettiin palauttamaan vuoden puolivälissä mieleen alkuvuonna asetetut tavoitteet ja tarkastelemaan, miten ne ovat toteutuneet - tai jos eivät ole, niin miksi? Aloin miettiä vuoden 2024 alkupuoliskoa. Olen kä...

  A amunvirkku. Ahertaja. Animaation suurkuluttaja. Aseksuaali. B i-romantikko. Boikotoija. C osplayn kokeilija.   D emopelien kaipaaja. Diagnosoitu yliajattelija. E lossa. Eksynyt elämässä. Erityisherkkä. F low-tilan etsijä. G raavilohen nautiskelija. H aavojensa kantaja. Hajamielinen. Hankala nukkuja. Huppariin kätkeytyjä. I dearikas. Ihmisvilinän välttelijä. IKEA-seikkailija. Itsenäinen ongelmanratkoja. J uhlista puuttuja. Järjestäjä. Järkeilijä. Järven lapsi. K auhun ystävä. Keskinkertainen taiteentekijä. Kierrättäjä. Kissojen puolustaja. L apseton omasta tahdosta. Lempeä opastaja. Listojen tekijä. Loppuun palamisen uhri. M asennuksesta selviytynyt. Menneisiin asioihin kiintyjä. Myöhäissyrjäytynyt aikuinen. N aisoletettu. Nautiskelija. Nepsy. Neulakammoinen. O dottaja. Oivaltaja. Omassa kodissa viihtyjä. Opiskelija vailla laumaa. P ohtija. Periksiantamaton epäonnistuja. Projektien haalija. Päihteistä kieltäytyjä. Q ueenia kuunnellut vain vähäsen. R antamökille kaipaaj...